RPKY

Riihimäen Pienkiinteistöyhdistys on hankkinut jäsentensä käytettäväksi ammattilaistasoisen Flir-lämpökameran. Sitä voi hyödyntää rakenteita rikkomatta omakotitalon eristysvikojen selvitystyössä, lämpö- ja ilmavuotojen paikantamisessa, lämpöerojen mittauksissa, ilmanvaihdon tutkimisessa, lämmityslaitteiden tutkimisessa, uudisrakentamisessa ja kunnostuksissa.

Lämpökamerakuvauksille parasta aikaa on silloin, kun lämpötilaero sisätilojen ja ulkoilman välillä on vähintään 15 astetta. Sen vuoksi syksy, talvi ja kevät ovat lämpömittauksille otollisinta aikaa ja etenkin pieni pakkanen.

Yleensä omakotitalojen koneellisesti toimiva ilmanvaihto säädetään siten, että sisätiloissa vallitsee pieni alipaine, jolloin mahdolliset vaipan ilmavuodot suuntautuvat sisäänpäin. Näin lämmin sisäilma ei pyri kulkeutumaan vuotoaukkojen kautta rakenteiden läpi sisältä ulospäin. Lämpökamerakuvauksissa koneellisella ilmanvaihdolla varustettu omakotitalo mitataan näin ollen aina sisäpuolelta, sillä kylmä ilma tulee vuotokohdista sisälle.

Painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivassa talossa on pääosin ylipainetta ja lämpö karkaa vaipan vuotokohdista ulospäin, joten lämpökameramittaus tehdään talon ulkopuolelta.

Kunnollisessa mittauksessa tulisi rakennuksen paine-ero mitata ensin, jotta tiedetään kuinka lämpötilamittaus tehdään. Erityisesti ikkunat ja ovet sekä rakenteiden liittymäkohdat on hyvä mitata ulkopuolelta ylipaineisessa talossa.

Sisätiloissa lämpökamerakuvaus tehdään muutaman metrin etäisyydellä seinistä ja ulkona maksimissaan 10 metrin etäisyydeltä. Mittauskulman tulisi olla alle 45 kulma-astetta heijastusten välttämiseksi. Omakotitalossa tämä harvoin tulee eteen, mutta useampikerroksisissa rakennuksissa kuvauskulma tulee ottaa huomioon ja tarvittaessa suorittaa kuvaukset korotetulta alustalta.

Kotikutoinen lämpökamerakuvaus voi antaa viitteitä tarkempien tutkimusten aloittamiseksi pätevöityneiden ammattilaisten voimin. Varsinaisen lämpökamerakuvaukseen sertifioituja ammattilaisia voi selvittää VTT:n sivuilta. Kunnollinen lämpökamerakuvaus vie ammattilaiselta aikaa noin 3-4 tuntia ja raportointi vähintään saman ajan, enemmänkin. Ajan ja kaluston käyttö sekä matkakulut muodostavat sitten perusteet ammattilaiskuvauksen hinnalle, mutta useamman sadan euron kustannuksilta ei tutkimuksissa voida välttyä.

Lähde: Jukka Behm, "Lämpövuotojen jäljillä", KSS Energia Oy:n sidosryhmälehti Energiset 1/2013.